Sanon nyt tänne oman mielipiteeni näihin haasteisiin, kun on tullut aika jyrkkiä kommentteja suuntaan jos toiseen.

Jatka vaan monipuolisesti erilaisilla haasteilla, koska meitä on monia ja yksi haastetyyppi sopii yhdelle, toinen toiselle. Minusta ainakin ne joidenkin inhoamat tekstinpätkät ovat ihan mukavia...

Samoin kuin Inkivääri, rohkaistun minäkin mielipiteeni haasteista sanomaan.

Mitä monipuolisempia haasteet ovat, sitä parempi. Ei kaikkien haasteiden tarvitse olla ns. helppoja, vaan on ihan hyvä päästä välillä kunnolla pohtimaan, minkälaisella kuvalla haasteeseen osallistuisi.

Monipuolisuutta vastaan haasteissa ei kai kukaan ole. Jos pyytää selkeyttä haasteisiin, myös tekstinkappaleisiin, se ei mielestäni sulje pois haastavuutta tai vaikeutta helppouden vastakohtana, jos niin halutaan, haasteista. Jos tekstin pätkä on mambo-jambo sanahelinää, josta ei saa otetta edes abstraktista ajatuksesta, vaan kuvataan yksittäistä sanaa tekstin keskeltä, onko se mielestänne vastaus haasteeseen silloin? näihin haasteisiin on viikko aikaa vastata. Viikko, seitsemän päivää. Suurin osa täräyttää kuvansa parina ensimmäisenä päivänä herra linkyyn, minä mukaan lukien. Että mihin se pohdinta ja ajatus jää? Moniko katselee toisten vastauksia enää keskiviikkoisin, kysyn vaan?
Rakkaudella ja rehellisyydellä,
Krisu

2. Kopioi osallistuvan postauksen tarkka osoite (permalinkki, pysyvä osoite; useimmissa blogeissa sen saa ilmestymään osoiteriville, kun klikkaa postauksen otsikkoa) alempaan laatikkoon. Tässä tarvitaan tarkkuutta. Suositelemmekin että kopioit osoitteen hiirellä osoiteriviltä ja liität sen Linkyn laatikkoon.
Tämä sääntökohta alkaa useammalta unehtua, mutta jos ylläpito sen sallii niin mikäs siinä.

Hei,

mitä olette mieltä siitä, että runotorstaissa ja valokuvatorstaissa on sama haaste? Onko haasteisiin helpompi vastata samassa muodossa kuin miten haastekin on annettu - eli tekstikatkelmaan tekstillä ja kuvaan kuvalla?

Valokuvatorstain ei olisi tarkoitus olla nopeuskilpailu. Minua aina hämmästyttää, miten monta osallistujaa on ehtinyt ilmoittautua yön ja varhaisen aamun tunteina - siis vain muutamaa tuntia haasteen antamisen jälkeen.

Olen s-postin kauttakin purnannut siitä, että annetaan sama aihe sekä valokuva-, että runotorstaihin. Mielipiteeni: Mieluummin eri aihe. Mitä taas tulee siihen, että joka kerta vastattaisiin kuvaan kuvalla, minusta sekin on kovin rajoittavaa. Kyllä sanahaste kuvallekin antaa enemmän tilaa. Entäpä jos antaisitte Thursday Challengen tyyliin kuvahaasteen viikkoa ENNEN kuin sen saa lähettää? Katso mallia täältä:
http://www.spunwithtears.com/thursday.html
Luulen, että monille haasteeseen vastaaminen onkin kilpailu siitä, kuka ehtii ensimmäiseksi, ei niinkään siitä, kuka vastaa näpsäkkäimmällä, ajatellulla kuvalla.

Hei,

Tapsu, olemme (kun huomaamme) käyneet päivittämässä semmmoisia linkkejä, jotka johtavat vain blogin pääsivulle tai esim. blogin kategoriaan "valokuvatorstai". Kertokaahan meille, jos jokin osoite jää päivittämättä!

Ja tosiaan itse kukin ilmoittautuja vastaa siitä, että osallistumislinkki johtaa juuri osallistuvan kuvan postaukseen. Helpointa tuo osallistumislinkin siirtäminen Mr. linkyn lomakkeeseen on näin:

1. Etsi blogisi osallistumispostauksen tarkka osoite (esim. vuodatuksessa tarkka osoite löytyy k.o. osallistumispostauksen otsikkoa klikkaamalla)
2. klikkaa osoitetta, jolloin tarkka osoite tulee näkyviin selaimen www-osoiterivillä
3. klikkaa hiirellä osoiterivillä - tällöin osoite maalautuu siniseksi.
4. klikkaa hiiren oikealla painikkeella, jolloin näkyviin tulee vaihtoehto 'kopioi'.
5. Nyt voit siirtää tarkan osoitteen hiiren oikean painikkeen 'liitä' -toiminnolla Mr. Linkyn your URL-kenttään.

"Valokuvatorstain ei olisi tarkoitus olla nopeuskilpailu. Minua aina hämmästyttää, miten monta osallistujaa on ehtinyt ilmoittautua yön ja varhaisen aamun tunteina - siis vain muutamaa tuntia haasteen antamisen jälkeen."

Osittain tähän on varmasti syynä se, että suurin osa osallistujista ei enää myöhemmin illalla vaivaudu vilkaisemaan inspikseen osallistuneita kuvia, saati sitten seuraavien päivien otoksia. Aamulla valikoimaa on vähemmän, joten useampi vaivautuu klikkaamaan linkkiä. Enemmistö tosin muutenkin käy katsomassa vain niiden blogien kuvat, joista on tullut kommenttia omaan kuvaan.

Nämä ovat niitä kuuluisia makuasioita, mutta minusta valokuva- ja runotorstaihin passaa hyvin sama aihe.

Toisten kuvien kommentoinnista... Koska osallistujia on usein aika paljon, on mahdotonta kommentoida kaikkien kuvia. Ja aina ei edes tule mieleen mitään (ei tarkoita, että kuva olisi huono!) sanottavaa, joten itse en silloin herkästi kirjoita mitään, koska yritän välttää sellaista "kiva kuva" -kommentointia.

Kommenteista tai niiden puutteesta on sinänsä turha valittaa, koska jos jotkut eivät halua kommentoida, niin sitten he eivät kommentoi. Uskoisin, että se alkaa kyllä pian näkyä siinä, miten itse saa kommentteja.

Ei kai haaste kuitenkaan ole sama asia kuin kommenttien kerääminen?

Valokuva- ja Runotorstai ovat sisarblogeja, joita pyörittää sama ryhmä, tosin minä olen keskittynyt runoihin. Sovimme aiheet yhdessä ja alusta asti on ollut tarkoitus, että samaa aihetta voi lähestyä sekä kuvan että sanan kautta.

Aluksi käytimme pelkästään sanahaasteita, mutta pidemän päälle kaipasimme erilaista haasteellisuutta, siksi mukaan tulivat tekstikatkelmat ja kuvat, kerran myös musiikki. Tekstihaasteissa on ollut ideana se, että voi tarttua myös yksittäisen sanaan, jos koko katkelma ei innosta kuvaamaan tai runoilemaan. Haasteen ideahan on tökkiä osallistujan mielikuvitusta, inspiroida. Ja viikkohan on osallistumisaikaa - vastata voi vaikka keskiviikkona. Nopeuskisojen kanssa toprstaiblogeilla ei ole mitään tekemistä.

Olemme myös toistuvasti kieltäytyneet valitsemasta/äänestyttämästä osallistujien joukosta viikon kuvaa tai runoa, koska lähdemme siitä, että kaikki osallistujat ovat samalla viivalla ja samanarvoisia.

Minä en kirjoittanut kommenttien määrästä mitään, vaan siitä, että myöhemmin tulleita kuvia muut osallistujat eivät vaivaudu katsomaan. Osallistujat käyvät illalla katsomassa vain kavereiden kuvia ja niitä, jotka ovat kommentoineet heidän kuviaa.

Esimerkiksi minulla viimeisestä sadasta kävijästä vain kaksi on tullut Valokuvatorstaista. Eikö inspiksen idea alunperin ollut myös toisten kuviin tutustuminen? Taisin valittaa jo pari vuotta sitten tästä ensimmäisen kerran.

Itse käyn katsomassa jokaisen kuvan, vaikka en viitsikään "kiva kuva" -kommentoida niitä.

b, kommenttini ei ollut tarkoitettu sinulle, vaan se oli yleistä pohdintaani aiheesta. Minusta tärkeää (ellei jopa tärkeintä) on myös se oma inspis, mikä syntyy aiheesta. Itse en seuraa sitä, miten ja milloin blogiini tullaan, joten en osaa siihen ottaa kantaa. Mutta kai kukin saa tehdä tyylillään. Jos ei kiinnosta kuvien katsominen, niin sitten ei kiinnosta. Sallittakoon se niille, jotka eivät syystä tai toisesta kommentoi muuta kuin "tuttujensa" kuvia.

Täytyy nyt tunnustaa, että itsekin lakkaan kommentoimasta sellaista blogia, jossa ei esim. koskaan noteerata kommentteja. Vastavierailua en sen sijaan odota.

Kylläpä olikin karmivan synkkä haaste !!
Mukana kuitenkin vaikken tämmöiseen synkkyyteen aikonutkaan osallistua.
Karmivaa on myös se, miten tämän viikon uutisotsikot ovat juuri koskettaneet aihetta.

Aivan karmivan synkkä aihe.
Mukana vaikka en tällaiseen synkkyyteen halunnut osallistua.
Karmivaa on myös se, miten kuva liityy tämän viikon uutisotsikoihin.
Torstai oli Runebergin päivä - ehkä aiheeksi olisi voitu valita joku hänen kirjoittamansa lause.

Hei, ihan vähän haluaisin marmattaa koskien tätä uuttaa ulkoasua. Minusta on harmi, että nämä vanhat kommentit ilmeisesti katoavat haasteen päätyttyä ja ainoastaan lista osallistujista jää arkistoon. Onko näin? Minusta olisi kiva, jos näitä keskusteluja pääsisi myös lukemaan jälkikäteen haasteen sulkeuduttua.

Hei vielä,
Tarkoitukseni oli kyllä lähettää vain yksi kommentti, mutta ilmoitti ensimmäisen kirjoituksen jälkeen
ERROR ERROR ja koska koin asian tärkeäksi kirjoitin kommentin uudelleen ja sitten ilmestyivätkin molemmat ruutuun. HÖH !

Haastekuvaa oli pyydetty torstaiblogien käyttöön jo muutama viikko sitten. Haasteehdotussuman vuoksi kuvahaaste valikoitui tälle viikolle - eikä haastekuvan sijoittelulla ja valinnalla ollut mitään tekemistä Akaan järkyttävän tapahtuman kanssa.

En ole ihan varma, onnistuinko tässä liittämisessä. Jätin kommentin ja katson, tooimiiko.

Osallistun aiheeseen tällä ottamallani kuvalla.

Mun piti laittaa kommentti tästä toisesta blogistani. Äh.

Yvioon, päivitin linkkisi tuonne Linkyn luetteloon.

Elegia, vanhat kommentit ovat tavallaan tallessa, mutta eivät näkyvillä tällä etusivulla. Mietimme muutama viikko sitten tätä arkisto-inspishaastejaottelua tehdessämme, että jos samalla sivulla on sekä Mr. Linkyn osallistumislaatikko, blogikirjoitus kuluvasta haasteesta ja sen kommenttilaatikko plus lisäksi aikaisempia haasteita ja niiden kommentit, niin lopputulos voi näyttää liian sekavalta.

Voisimme jatkossa laittaa tämän haasteen ja kommenttiketjun linkin Valokuvatorstain etusivulle. Silloin keskustelua voisi myös kommentoida myöhemmin - ei pelkästään uuden haasteen antamisaikaan asti.

Koska osallistun sekä runo- että valokuvatorstain haasteisiin, on kätevää, että on sama aihe. Kieli inspiroi kuvaa ja päinvastoin.

Itse tykkään vastata haasteeseen nopeasti, se on tapani kirjoittaa/kuvata. Joku toinen haluaa harkita pidempään ja siihenhän tuo viikko antaa mahdollisuuden. Lukijoista sitten riippuu tietenkin miten kiertelevät eri blogeissa tuon viikon aikana katsomassa kuvia. Minä kierrän katsomassa, joku muu ehkä ei.

ThursdayChallenge, johon Krisu viittasi, antaa todellakin jo valmiiksi seuraavan kerran haastesanan, ei sekään ole huono juttu. Itse en vaan koskaan muista edes katsoa sitä. Muuten ThursdayChallengen haasteet ovat aika tylsiä, eivät ole juuri inspiroineet yksipuolisuudellaan. Suomalaisten torstaiblogien haasteet ovat monipuolisempia, ja itse saan enemmän irti jostain (abstraktista) tekstistä kuin tarkkaan määritetystä sanasta, esim. pilvet, niin kuin tämän viikon ThursdayChallengessa oli.

Minusta on pääasia, että porukka kuvaa ja itselleni on ihan samantekevää, onko kuva teknisesti korkealaatuinen ja moitteeton, tarkoin harkittu vai lonkalta räpsäisty.
Valokuvakilpailut ovat asia erikseen, eikä kilpaileminen kai ole torstaiblogien tarkoitus, vaan niin kuin b. tuossa ylempänä totesi: toisten kuviin tutustuminen.

Kierrelkää katsomassa!

"...itse osallistun lähestulkoon poikkeuksetta klo 7:00 - 7:30, tätä ajankohtaa ei varmaan lasketa enää aamuvarhaisen tunneiksi, sehän on jo melkein keskipäivä.. mutta kerronpa nyt kuitenkin, miksi osallistun juuri tuohon aikaan.

Aamu on minun oma hetkeni koneella. Herään puoli tuntia aiemmin kuin muut, on hiljaista. Klo 7:30 lähden töihin enkä sieltä pääse käsiksi valokuviini => en voi osallistua. Illemmalla taas koneelle pääsy on enempi satunnaista. Meillä asuu viisi ihmistä ja koneita on vain yksi. No toki pääsen koneelle aina jossakin vaiheessa, mutta kun takana hälisee neljä ihmistä, on vaikea vaipua ajatuksiinsa, siksi pidän miellyttävämpänä osallistumishetkenä tuota aamua.

Tässä minun tarinani. Ja uskon, että jokaisella on oma tarinansa. Myös niillä, jotka osallistuvat klo 00:35 tai 2:12..."

Inspiksen yksi ideahan oli yhteisen harrastuksen jakaminen, eikö vain. Jakaminen tarkoittaa osallistumista ja inspiroitumista ja kannustamista ja huomioimista. Hyvät kuvat, kuvaajat ja ideat ansaitsevat sen lyhyen huomion, minkä kestää käydä katsomassa kuva ja ehkä myös sanoa kehunsa. Tarkoitan tällä nyt siis oikeasti hyviä kuvia ja ideoita enkä kommentteja tyyliin "Onpa vihreä puu". Kukaan ei ole niin mestari, etteikö voisi oppia muilta eli muiden kuvien katsominen ja taas katsominen on _oikean_ valokuvaajan ensimmäinen edellytys. Aikapäiviä sitten kävi kuitenkin melko selväksi, että inspiksestä ei juuri kukaan tulee torstain aamupäivän jälkeen katsomaan muiden tuotoksia. Eli eipä juuri innosta työtä tekevän, joka yöllä nukkuu ja aamulla kiiruhtaa töihin, enää iltaisin kuviaan tyhjän pantiksi laittaa. Enkä nyt siis puhu kommentoinnista (vaikkakin hyvä kuva kyllä aina ansaitsee pysähtymisen, jos ei muuten, niin aina voi ottaa oppia) vaan siitä, että Valokuvatorstai on menettänyt tarkoituksensa yhteisen harrastuksen jakamispaikkana.

Minä lopetin torstaamisen, koska en enää kokenut mielekkääksi inspiroitua, kun kukaan ei inspiraatiotani tullut Valokuvatorstain linkistä katsomaan enää edes torstai-iltana, saati sen jälkeen. Sääli. Niin hauskaa kuin se olisikin ollut.

Valokuvatorstaista ovat hyvät kuvaajat pikkuhiljaa kaikonneet (enkä nyt laske itseäni siihen joukkoon), joten taitaa pikkuhiljaa hiipua omakin intoni katsoa kuvia enää. Tähän saakka olen koko viikon osallistujia seurannut vaikkakaan se ei viime aikoina ole enää kovinkaan suuria elämyksiä tuottanut. Se oli kivaa niin kauan kuin se kivaa oli. Harmi, että hyvät asiat pilaantuvat.

Ja vinkiksi kuvaajille: hyvä kuva puhuu kyllä puolestaan. Älkää selittäkö kuvaa, älkääkä laittako kahdeksaa lähes samanlaista kuvaa ja lisää selityksiä. Jos yksi kuva ei pelkkänä kuvana aihetta avaa, niin se on sitten huono kuva.

Vinkiksi moderaattoreille: kun on sääntöjä laadittu, niitä voisi käydä myös valvomassa.

Kiitos ja näkemiin.

Näköjään olen tästäkin keskustelusta myöhässä. Joka tapauksessa olen kuvankin laittanut usein aika myöhään, monesti vasta viikonloppuna, mutta on kommentoijia siitä huolimatta piisannut. On kävijöitä ollut tästäkin osoitteesta.

Minusta valokuvatorstain hieno puoli on sen rentous. Koskaan ei ole kukaan vielä käynyt tyystin mollaamassa kuviani, vaikka aihettakin olisi aina joskus ollut. Minulle valokuvaaminen on harrastus, jossa kehityn jos olen kehittyäkseni. Jos en kehity, kuvaan siitä huolimatta ihan omaksi ilokseni. Kovin "rakentavaa" kritiikkiä en oikeastaan edes kaipaa. Muiden kuvista saa hyviä vaikutteita, vaikka viime aikoina en olekaan ehtinyt toiselle sadalla nousevaa kuvamäärää katsella kuin satunnaisesti. Välillä kuitenkin olen käynyt läpi jopa kaikki ja usein aika monta postausta. Ja silloin useimmiten vasta viikonloppuna.

Ihmiset ovat kovin erilaisia tässäkin asiassa, ikinä ei ole olemassa samaa yksimielisyyttä tai samanmielisyyttä.

Yksi tarvitsisi tätä ja toinen tuota, kolmas sitä ja neljäs tätä. Koskaan kaikki tarpeet, toiveet eivät toteudu. Ei näissä(kään) ympäristöissä. Aikuisen ihmisen luulisi tämän käsittävänkin jotenkin (kysymysmerkki ?).

Sori, ajattelen kyllä näin: Jos just-mää-en-saa just tällä niin paljon sitä-ja-tätä ja itelleni vaan, mä kyllä lopetan tämmösen ihan turhanaikaisen touhun. Ei edes kävijämäärät nouse, kuulkaas, onhan se ihan tarpeetonta semmoinen.

Aina ei saa kommentteja, mutta se ei tarkoita ettei kuviasi joku katselisi. Pitkällä juoksulla, hyvät ihmiset, ne ovat verkossa. Niitä katsellaan ja niistä vaikututaan ja niihin tehdään paluumatkoja.

Jos kirjoittaa/laittaa kuviaan verkkoon ne ovat siellä aika monenlaisten ihmisten nähtävinä (sekä myös käytettävissä). Tämäkin tuntuu joskus unohtuvan.

Joskus aihe ei osu, mutta ei se haittaa, ainakaan minua. Sen voi sitten ohittaa ja odotella tulisiko joku, joka osuisi ja inspiroisi. Ymmärrän kyllä, että tämä kommentointi ja muu on kovin monille hirveän tärkeätä ja sitä tarvitsee, itse pyrin siihen että kommentoin kun ja jos minulla on mahdollisuus sekä voimia siihen. Usein kyllä vain katselen ja minulle riittää pari sanaa, pieni liikahdus - pitkiä analyysejä en jaksa eikä minulla niiin ole annettavissa aikaakaan.

niiin, piti olla: niihin.

kappale kolme:
" - merkit puuttuvat "

Susu sano notta tänne ja sassiin, vai oliko se että hus. Minulla oikeastaan muuta sanottavaa ole kuin että pitäkää linssit kirkkaina, sekä omat, että kameran ja akut täynnä virtaa. Koskaan ei voi ottaa niin hyvää kuvaa etteikö huomenna voisi saada otettua vielä parempaa. Keskitytään siis olennaiseen eli kuvaamiseen ja jos aiheen kokee täällä vaikeaksi, niin voihan sen jättää väliin. Mukavaista maanantaita ja kiitosta moderaattoreille sivujen ylläpidosta. ;-)

Niin miustakin, Pekka.
Hienoa, että jotkut jaksaa ja viitsi. Iso kiitos moderaattoreille.

Hirlii: Sori, ajattelen kyllä näin: Jos just-mää-en-saa just tällä niin paljon sitä-ja-tätä ja itelleni vaan, mä kyllä lopetan tämmösen ihan turhanaikaisen touhun. Ei edes kävijämäärät nouse, kuulkaas, onhan se ihan tarpeetonta semmoinen.

Okei, väännetään sitten rautalangasta. Tässä nyt kompastellaan taas kerran kommentointiin. Toistan: se ei ole se pointti, se on täysin epäolennainen asia.

Jos nyt vihdoin pääsisimme tuon yli, niin huomaisimme, että Hirlii oli samaa mieltä kanssani vaikka ei sitä tarkoittanutkaan. Valokuvaamista voi harrastaa oikein hyvin ilman torstiakin, koska ne kuvat ovat siellä netissä joka tapauksessa julki ja saavat yhtä paljon katsojia ilman torstiakin. Jokainen voi julkaista kuvia oman inspiksensä mukaan. Pointti oli niinku tässä.

Käykö muuten edes moderaattori katsomassa kaikkia kuvia? Jos ei, niin miksi ei?

Ja mitä niihin kävijämääriin tulee, niin minulla on lukijoita valmiiksi ihan riittävästi. Laskuri on siellä sivupalkissa.

Sori, Mea, en ole samaa mieltä kanssasi.

Toinen asia: tuo siteeraamasi kappale on juuri sellainen nurina, josta itse ne kauheasti pidä (p.s se on täyttä fiktioita - olisi pitänyt sekin lisätä sinne, ettei kukaan vain erehdy työntämään turhaan niitä herneitä nenäänsä. no, aina ei voi onnistua).

Jos, niin miten oikeasti kehittäisit tätä? Mihin suuntaan?

Kun moderaattorit tekevät tätä oth (oman työnsä ohella). Siihen nähden vaatimuksesi kuullostaa aika kovalta.

Mistä et ole samaa mieltä kanssani? Itsehän kirjoitit, että Pitkällä juoksulla, hyvät ihmiset, ne (=kuvat) ovat verkossa. Niitä katsellaan ja niistä vaikututaan ja niihin tehdään paluumatkoja. Jos kirjoittaa/laittaa kuviaan verkkoon ne ovat siellä aika monenlaisten ihmisten nähtävinä (sekä myös käytettävissä). Tämäkin tuntuu joskus unohtuvan.

Juuri tätä tarkoitin. Inspis on turha, kun kuvia kerran katsotaan, niin kuin katsotaan, muutenkin ja koska inspiksen kautta niitä ei katsota. Eli olet samaa mieltä kanssani, että kuvia katsotaan ilman ispistäkin.

Mihinkö kehittäisin? En ainakaan pelottelisi hyviä kuvaajia pois. Lisäksi valvoisin, että sääntöjä noudatetaan, hylkäisin kuvat, jotka eivät noudata ja lisäisin vielä sääntöihin, että kuva puhukoon puolestaan. Jos ei puhu, niin sopii kysyä kuvaajan itseltään, miksei.

Jos minä ehdin oth. katsoa kaikki kuvat, niin miksei moderaattorit. Miksi he siis eivät katso? Kysyn edelleen. Ajasta se ei ole kiinni. Viikko aikaa, kuten on todettu.

Hirlii:Kun moderaattorit tekevät tätä oth (oman työnsä ohella). Siihen nähden vaatimuksesi kuullostaa aika kovalta.

Minusta ei voida pitää kovana vaatimuksena, että moderaattorit katsoisivat kaikkien osallistujien kuvan ja tsekkaisivat ovatko ne omia kuvia vai kuvia joidenkin muiden valokuvista.

Tuosta selviää vartissa, sen verran pitää omasta blogistaan olla kiinnostunut.

Minusta Inspis ei ole turha.

Täällä on aika iso arkisto kuvia, joita voi käydä katsomassa ja jotka ovat monintavoin mielenkiintoisia. Jo tämä arkistoinnin ylläpito on iso homma, sen lisäksi kuvahaasteiden keksiminen. Kaikki kunnioitukseni ylläpitäjille.

Lähiystävissäni on ollut ja on valokuvaajiksi opiskelleita ja sitä ammattikseen harjoittavia, yksikään tuntemistani ei suhtaudu asian harrastajiin tympeästi - päinvastoin, olen heiltä saanut monia hyviä käytännön neuvoja.

Sääntöjen noudattaminen on tärkeätä, tosi tärkeätä, etenkin ihmisten kuvaamisessa ja erityisesti alaikäisten kuvissa. Julkisesti ei myöskään saa esittää kuvaa esim. toisen kodista, ellei tähän ole asianomaisen lupaa.

Kuvien tulee olla omia, niin täällä kuin ylipäätään muuaallakin, ja jos muuta epäilee niin siitä on sitten otettava yhteyttä kuvaajaan tai kuvan luvattomasti julkaisevaan ja selvitettävä se asia.

Moderaattorit varmaan vastaavat noihin muihin kysymyksiisi.

Hei,

Valokuvatorstain moderaattorina luonnollisesti toivon, että ihmiset kunnioittaisivat sääntöjämme. Esimerkiksi nuo Hirliin mainitsemat vaatimukset siitä, että kuvien tulisi olla omia ja kuvattavien yksityisyyttä tulisi kunnioittaa ovat perusasioita, jotka jokaisen kuvaajan soisi ymmärtävän. Vaikka valokuvatorstailaiset pääasiassa osaavat käyttäytyä, olemme toisinaan joutuneet puuttumaan rikkomuksiin tai pieniin lipsahduksiin ja poistaneet kuvia linkkilistoilta. Jos huomaa jonkin sääntöjämme rikkovan kuvan joka on meiltä mennyt ohi, asiasta saa mielellään ilmoittaa meille sähköpostitse.

Mihinkään kattavampaan kyttäämiseen ja valvontaan meillä ei ole resursseja - eikä kyllä haluakaan. Teemme tosiaan kaikki tätä vapaaehtoistyönä oikeiden töidemme ohella. Käymme mielellämme katsomassa mahdollisimman paljon kuvia, ja kommentoimmekin niitä toisinaan - lähinnä siksi, että kuvat ovat mielenkiintoisia. Mutta tarkka valvonta istuu Valokuvatorstain henkeen yhtä heikosti kuin kilpailu. Tänne ovat kaikki tervetulleita taidoista riippumatta. Ja haluamme luottaa osanottajiimme.

On ihan luonnollista, että osanottajajoukko ei pysy viikosta toiseen samana, mutta mielestäni mukana on kyllä koko ajan ollut iloisesti sekaisin ammattikuvaajia ja harrastajia, ja se on hyvä asia se.

Olemme iloisia, jos kommentoitte ja keskustelette toistenne kuvista, mutta mikään arvostelujärjestelmä tämä ei ole. Ja yleensähän tässä pätee sama kuin muussakin verkkokommentoinnissa; jos on itse aktiivinen, houkuttelee siinä samalla helposti omalle blogilleen vierailevia katsojia ja kommentoijia.

Kyllä, hyvä kuva puhuu usein puolestaan, muttemme me kuvatekstejäkään halua kieltää. Miksi ihmeessä pitäisi - vallankin kun kuva- ja runotorstain haasteisiin voi osallistua myös yhtä aikaa, kuvaa ja sanaa luovasti yhdistellen?

Kehittyminen valokuvaajana on hieno tavoite, mutta kaikkien ei tarvitse pyrkiä perille samaa reittiä. Se inspiraatiokin kun löytyy kovin eri tavoilla; jollakulla kyse on hyvin henkilökohtaisesta ja yksityisestä kokemuksesta, toinen löytää sen omaperäisimmän ideansa nimenomaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kumpikin on ihan yhtä hyvä.

Tarkennetaanpa nyt hiukan: _minun_ mielestäni inspis on turha. Oma pointtinihan tässä keskustelussa on koko ajan ollut se, että Valokuvatorstain kautta ei kuvia juurikaan katsota edes samana päivänä, joten minä henkilökohtaisesti koin turhana inspiroitua annetuista aiheista keskenäni. Valokuvatorstaissahan alunperin nimenomaan kannustettiin katsomaan muiden kuvia. Peräänkuulutan yhteisöllisyyttä. Miten se nyt ei enää olekaan yhteisen harrastuksen kannalta tärkeätä?

Koska muiden kuvien katsominen on Hirliin mielestä kohtuuton vaatimus (jopa moderaattoreilta, joiden yksi tehtävä on vahtia omia sääntöjään), epäilen vakavasti, että arkistoista kuvia katsottaisiin. Mutta jos näin teet, niin kaikki kunnioitukseni asian harrastuneisuudesta. Mitä aihetta viimeksi arkistoista katsoit?

Kumpi suhtautuu kuvauksen harrastajiin tympeämmin: se, joka kunnioittaa harrastajia katsomalla Valokuvatorstain kaikki kuvat vai se, joka ei niitä viitsi katsoa?

Mitä tulee ihmisten ja alaikäisten kuvaamiseen, niin kuvaaminen julkisilla paikoilla ei ole kiellettyä eikä kuvaamiseen tarvitse kysyä lupaa vaikka se korrektia toki on. Toisen kodista ei edes saa ottaa kuvaa ilman lupaa. Julkaisemisesta on sitten eri säädökset. Julkisella paikalla otettua kuvaa ei saa julkaista loukkaavassa yhteydessä tai jos kuva itsessään on kuvattavaa loukkaava. Kääntäen: jos kuva henkilöstä on otettu julkisella paikalla eikä se loukkaa kuvattavaa, sen julkaiseminen on sallittua ilman erillisiä lupia (Rikoslain 24 luku, 8§ yksityiselämää loukkaavan tiedon välittämisestä).

Moderaattoreilta nimenomaan odotan edelleen vastauksia. Katsovatko he kaikki kuvat? Jos eivät, niin miksi niin? Ja jos katsovat, miksi he eivät poista sääntöjä rikkovien kuvien linkityksiä Valokuvatorstaista?

Onko silla valia? Jokainen taplaa tyylillaan tai sitten on taplamatta. Itse laitan kuvan - johon aina kuulee teksi - torstaina. Perjantaina teen jo jotain muuta. Kayn katsomassa mahdollisimman monta osammistujaa, kommentoin jos ehdin ja tekee mieli. Olen iloinen kommenteista, mutta ellei niita tule, voinko sille mitaan. En ainakaan voi niita vaatia!
Torstai on pian tulossa, sen kanssa ehka mukava haaste, ellei se sovi, voinhan olla osallistumatta.

Kiitos Valpuri vastauksestasi.

Edelleen olen sitä mieltä, että kaikkien kuvien läpikatsominen ei ole kohtuuton ponnistus. Se onnistuu vartissa ja esimerkiksi vanhasta valokuvasta otettu valokuva kyllä erottuu sen verran helposti, että linkin voi poistaa ilman selityksiä eikä se vaadi paljon aikaa. Näin menetellen vähitellen taso nousisi ja alkuperäinen idea kirkastuisi.

Uskon, että jos sääntöjä valvottaisiin ja niitä noudattamattomat poistettaisiin ja yhteisöllisyyteen aktiivisesti kannustettaisiin, olisi Valokuvatorstai houkuttelevampi. Muuta selitystä en keksi sille, että hyviä kuvaajia oli alkuaikoina enemmän.

Ja vielä kerran: kommentoinnin määrä ei ole ollut missään vaiheessa pointti.

Isot kiitokset Valokuvatorstaista! Se on yksi viikon kohokohdista. Kiva,kun haasteet on vaihtelevia - välillä tekstinpätkiä, kuvia tai sanoja - välillä helpompia, toisinaan kamalan vaikeita. Hienoa, kun saa katsella eritasoisten kuvaajien otoksia. Toivottavasti jaksatte jatkaa tätä edelleenkin.

Tuli vaan sellainen mieleen, että jos kyttää kävijätilastoja, ei siellä kaikki kuvan katsojat näy. Tilasto vaatii päivittyäkseen blogissa käyntiä, mutta kuvan katsominen ei sitä vaadi.

Itse aika tuoreena Valokuvatorstain osanottajana allekirjoitan Leenukan kirjoituksen täysin. Minut ainakin on Valokuvatorstai saanut innostumaan kuvaamisesta enemmän, vaikka olen todella vasta ihan lapsenkenkä asteella siinä. Toivon että jaksatte todella jatkaa tätä edelleenkin.

Siltä varalta, että joku nyt jää tuota ihmisten kuvaamista ihmettelemään: julkisella paikalla on tosiaan ihan sallittua kuvata ilman erillistä lupaa ja Mea luettelee asiaa koskevat lakipykälät ihan oikein.

Meidän säännöissämme tähän liittyvä kohta kuuluu näin: "Otathan huomioon myös kuvissasi esiintyvät ihmiset. Kaikki eivät välttämättä halua esiintyä verkossa julkisesti omilla kasvoillaan."

Kyse ei siis ole pelkästään laista, vaan laajemmin etiikasta. Siis siitä, että omaa harkintaa on syytä käyttää ja kuvattavienkin asemaa miettiä. Olettaisin ihmisten enimmäkseen näin toimivankin. Eikä tiukempi valvonta toki tässä asiassa juuri auttaisikaan, jotkin kuvat toki moderaattorikin voisi havaita sopimattomiksi, mutta yleensä kuvaaja itse on yksityisyyden suojaan liittyvissä kysymyksissä parhaiten perillä kuvan ottamiseen liittyneistä olosuhteista.

Linkkien poistamista kommentoimatta en pidä toimivana ratkaisuna. Yleisimmät sääntörikkomukset liittyvät tekijänoikeuteen siinä mielessä, että osallistuja käyttää (yleensä luvan saatuaan) jonkun toisen, esimerkiksi perheenjäsenen ottamaa kuvaa tai kuvaa kuvasta. Tai sitten linkki on yksinkertaisesti tehty väärin, kun ei olla tajuttu, että miten niitä permalinkkejä tehdään. Vakavampia väärinkäytöksiä tulee vastaan äärimmäisen harvoin. Yleensä kysymys on erehdyksestä tai osallistuja vasta opettelee tietotekniikkaa. Kyllä hän silloin ansaitsee vastauksen myös siihen kysymykseen, että miksi oma linkki on poistettu.

Edelleenkään en koe, että ainakaan oma tehtäväni moderaarttorina olisi niinkään vahtia sääntöjä kuin esimerkiksi innostaa luovuuteen. Tuskin poliisina toimiminen erityisemmin sitä yhteisöllisyyttäkään vahvistaa. Mutta tosiaan, on erittäin hyvä, jos osallistujat viitsivät kannustaa ja tukea toisiaan, ja myös antaa asiallista palautetta.

Hassua, miten paljon kuohuntaa Valokuvatorstai on herättänyt osallistujissaan. Minä kun olen pitänyt tätä harmittomana ja miellyttävänä ajanvietteenä. Ihan totta. :)

Itse osallistun valokuvahaasteeseen, mutta minusta on pelkästään hauskaa, kun se toimii yhteistyössä sisarbloginsa Runotorstain kanssa. Mielestäni onkin ollut kiva tutustua sekä kuvaan että sanaan. Toisinaan kuva ja sana ovat kulkeneet käsikkäin, toisinaan eivät, ja sekin on rikkaus.

On totta, että kommentteja en minäkään aina saa, jos osallistun haasteen loppupäässä. Minulla on kuitenkin ollut tapana kommentoida muita osallistujia, jotka ovat ilmoittautuneet suurin piirtein samoihin aikoihin kuin minäkin. Jos hyvin käy, nämä puolestaan ovat käyneet kommentoimassa minun kuviani.

Joku nurisi sitä, että kuvan julkaisija selittää kuvan. Mitä siitä! Voihan sen selityksen jättää lukematta, jos se häiritsee.

Aina haasteet eivät ole napanneet, ja silloin olen jättänyt vastaamatta haasteeseen, harmittelematta tai pahoittamatta mieltäni. Elämä on. Ei se ole haasteblogien pitäjien syy, jos minä en inspiroidu. Enköhän minä itse kanna vastuuni omasta elämästäni ja inspiroitumisestani.

Jatkakaa siis samaan malliin.

Jos nyt jonkin epäkohdan voisin löytää Valokuvatorstaista, niin kerronpa sitten minäkin yhden. Eikä tämäkään ole Valokuvatorstai-blogin ylläpitäjien vastuulla vaan yhden kanssabloggaajan.

Joitakin viikkoja sitten kommentoin valokuvahaastetta minulle ennestään tuntemattomaan blogiin. Ensiksikin blogin pitäjällä oli kommentin moderointi päällä enkä nähnyt omaa kommenttiani julkaistuna. Blogin pitäjä oli moderoinut viestini kokonaan enkä saanut koskaan minkäänlaista selitystä, miksi hän oli tenyt näin. Viestini oli kannustava ja assosioin siinä kuvan pohjalta kaikkea kivaa.

Tämä on ainut asia, joka on harmittanut minua kovasti.

Silloin tuli mieleeni, että ehkä sittenkin kannattaisi kommentoida ainoastaan ennestään tuttujen kuvia, ettei joutuisi ennakkosensuurin kohteeksi.

Minnekähän minun kommenttini katosi...? No, yritän sitten uudelleen.

Minusta on hienoa, että olette jaksaneet pitää Torstaiblogeja näinkin kauan pystyssä. Toivottavasti intoa riittää vielä pitkäksi aikaa. Mielestäni on hienoa, että Torstaiblogeissa on sama aihe. Vaikka en varsinaisesti seuraakaan muita kuin valokuvahaasteita, luen mielelläni myös runot, jos joku on vastannut molempiin haasteisiin.

En osallistu jokaiseen haasteeseen, koska inspiraatiota ei riitä jokaiseen haasteeseen. Mielestäni tämä ei kuitenkaan ole Torstaiblogien syy, jos minä en inspiroidu vaan ihan minua itseäni.

Joku nurisi siitä, että kuvaajilla on tarve selitellä kuvia. Jos se häiritsee, niin voihan selityksen jättää lukematta.

Minäkään en toisinaan saa kovin monta kommenttia, jos osallistun haasteeseen alkuviikosta. Olen kuitenkin ottanut tavaksi kommentoida sellaisia valokuvia, jotka on julkaistu suurin piirtein samoihin aikoihin. Jos hyvin käy, nämä puolestaan kommentoivat minun kuvaani.

Ainut ikävä Valokuvatorstaihin liittyvä kokemus ei liity blogin ylläpitäjiin vaan yhden minulle ennestään tuntemattoman blogin pitäjään, jolla oli kommenttien moderointi päällä ja joka sensuroi kommenttini eikä koskaan selittnyt minulle, miksi hän oli menetellyt näin. Silloin juolahti mieleeni, että ehkä sittenkin kannattaisi kommentoida ainoastaan tuttujen kuvia, mutta sitten päätin vain välttää tämän sensuroijabloggerin blogia.

Hö! Nyt sitten kommenttini on kahteen kertaan, pitempänä ja lyhyempänä versiona. :P Missä se ensimmäinen kommentti oikein kävi kääntymässä.

Valpuri: "Edelleenkään en koe, että ainakaan oma tehtäväni moderaarttorina olisi niinkään vahtia sääntöjä kuin esimerkiksi innostaa luovuuteen. Tuskin poliisina toimiminen erityisemmin sitä yhteisöllisyyttäkään vahvistaa. Mutta tosiaan, on erittäin hyvä, jos osallistujat viitsivät kannustaa ja tukea toisiaan, ja myös antaa asiallista palautetta."

- Mielestäni tuo on erinomainen tavoite: jokainen kannustaa toinen toistaan. Moderaattoreita en kyllä ole osannut kaivata blogiini, koska jo Torstaiblogien pystyssäpitäminen on melkoinen urakka.

Olli, kun kuva on postauksessa, jonka permalinkki on Valokuvatorstaissa, niin inspiksestä tulijat näkyvät kyllä kävijaskureissa. Laskurissa näkyy myös, onko kuva klikattu isommaksi, mikä sekin on aika mielenkiintosita. Nimittäin tuskin kukaan harvoista inspiksestä tulijoista välittää klikata kuvan isoksi nähdäkseen sen oikeasti sellaisena kuin kuvaaja haluaa kuvan näyttää.

Tämä riippuu tietenkin laskurin ja blogin asetuksista mutta puhunkin nyt siitä, mitä havaitsin omassa blogissani ja minun laskurini kertoi karua kieltä.

Kyse ei ole kyttäämisestä kävijöiden määrä pääasiallisena tarkoituksena, mikä ei ole kiinnostanut enää moneen vuoteen, vaan jossain vaiheessa heränneestä silkasta mielenkiinnosta, onko valokuvatorstailaisilla vielä alkuaikojen kaltaista kiinnostusta harrastukseensa ja muiden tuotoksiin.

No esimerkiksi minulla on readerissä oma ryhmänsä Valokuvatorstai-vakio-osallistujille ja näen heidän kuvansa suoraan sieltä. Ei minun tarvitse sitten enää inspiksen kautta katsella samoja blogeja uudestaan..

Myös kritiikki aiheita kohtaan sallittaneen, siitähän tämä vuodattaminen lienee alkunsa on saanut? Mitä tulee kuvaan kohdistettavaan linkkiin niin siinä on sekin puoli, että monelta unohtuu bogin muihin kuviin tutustuminen mikä lienee myös torstaikuvien alkuperäinen tarkoitus on ollut? Käydään pikaisesti vilkaisemassa kuvaa ja todetaan, että hyvä kuva koska säännöt eivät salli kuvan kritisoinia. Tämä ei liene mitään kovin kehittävää? Myönnän, että olen linkittänyt väärinkin, mutta en tarkoituksella. Koitetaan parantaa tapoja.
Itse koitan laittaa aina sellaisen kuvan, että se kertoo ilman selityksiä vastauksen haasteeseen. Joskus se onnistuu joskus taas e. Riippuu katsojasta ;)

Ai niin. En käy katsomassa kaikkia kuvia läpi, mutta vaihtelen kyllä kuvaajia joiden blogeilla piipahdan, katselen myös muuta kuvasatoa mikäli vaikuttavat kiinnostavilta. Kommentoin silloin, kun siihen aihetta näen.

Onpa hyviä kommentteja, aktiivista väkeä kuvausta enemmän tai vähemmän harrastavat, ammattilaiset tai vähemmän ammattilaiset.

Hyvä, rakentavalla tavalla kriittinen palaute on aina kiintoisaa luettavaa, siitä oppii. Riippuu sitten vastaanottajasta ottaako sitä vastaan.

Tuo on hyvä eettinen periaate: "kaikki eivät halua esiintyä julkisesti verkossa omilla kasvoillaan".

Työni puolesta siirrän valokuvia verkkoon (ts. ne julkaistaan) ja ohjeena on ihmisten kuvia julkistaessa mm juuri nuo edellä mainitut lakipykälät. Kuvien julkaisemiseen on aina hyvä pyytää lupa ja kertoa missä ne julkaistaan, koska ihmisen kasvot ovat yhtäkuin "henkilökortti" ja siten yksityistä aluetta kuten koti. Näin toimien välttyy mahdollisilta myöhemmiltä hankaluuksilta.

Selvennykseksi vielä: säännöissä kielletään muiden morkkaaminen. Se on kuitenkin ihan eri asia kuin rakentava kritiikki, sekä täällä että meidän puolestamme osallistujien blogeissa saa toki esittää negatiivisiakin kommentteja. Siis täällä niin pitkään kuin pysytään asiallisina. Harvemmin täältä on tarvinnut kommenttilootasta poistaakaan kuin spammia.

Osallistujat tietenkin päättävät omien blogiensa kohdalla itse mitä he haluavat hyväksyä ja mihin vetää rajan. Ja varmaankin kommentteja toisinaan häviää ihan teknisistäkin syistä, olen ainakin omien blogieni kohdalla törmännyt useamman kerran tämänkaltaisiin bugeihin.

Kannattaa tutustua ”Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta” (Hyvä tietää –sarja: 3/2005).

Siitä saa hyvää lisätietoa valokuvista ja niiden julkaisemisesta. Löytyvät linkistä:
http://www.tietosuoja.fi/33490.htm

Ehkäpä nämä lakipykälät ja muut ohjeet sekä säädökset voisivat olla linkkilistana täällä?

Olli, eihän sinun tarvitse, tietenkään, samoja blogeja katsella. Mutta jos kaikki tekisivät noin, niin uudet innokkaat osallistujat jäisivät vallan ilman katsojia. Ja sehän ei ollut alkuunkaan tarkoitus. Eihän?

KooTee, kiitos. Juuri noin.

Valokuvatorstai on minun mielestäni ollut oikein hyvä juuri sellaisena kuin on. Haasteeseen tulee tosi hienoja kuvia ja ideoita, joskus taas kuva ei varmaan taiteen sääntöjen mukaan ole niin hieno, mutta idea on mainio ja tekee sen jujun.

Vapaaehtoisesti ylläpidetyllä sivustolla ei kai voi vaatia modeilta kauhean suurta valvontaa - eikös siinäkin yhteisöllisyys ole ihan paikallaan ja jokainen voi ilmoittaa modelle, jos huomaa sääntöjenvastaisuutta?

Minä en ainakaan kaipaa kilpailua enkä kritiikkiä kuvista, hyviä vinkkejä sen sijaan otan mielelläni vastaan vaikka nyt rajauksista tai säädöistä.

Harmi kyllä, jos se karkottaa ne tosi hyvät kuvaajat haasteesta - laittaisivat nyt edes omansa muiden ihailtavaksi vaikkeivat muiden kuvista kiksejä saisikaan8)

En ole osannut kaivata enemmän tai vähemmän kävijöitä, jokainen kommentti ilahduttaa aina ja itse pyrin kyllä käymään mahdollisimman monta kuvaa katsomassa ja kommentoimassa. Ihan aina sitä sanottavaa ei vain millään keksi, mutta useimmiten jotain.

Olen ollut huomaavinani, että sitä mukaa, kun itse olen ahkera kommentoija, myös muut kommentoivat omia kuviani, joten eiköhän se vastavuoroisuus tässäkin pelaa?

Sitäpaitsi silloinkin kun on kiire käyn itse ainakin omaani kommentoimaan vaivautuneet kommentoimassa jossain vaiheessa.

Ja taas niitä, jotka eivät koskaan kommentoi eivätkä omissa bloggauksissaan huomioi kommentteja ei ehkä tule niin usein käytyä eikä ainakaan sanottua mitään, koska sanominen ei näytä saavan vastakaikua, joten näyttää ettei sitä kaivatakaan.

Mea, ne uudet innokkaat osallistujat näkevät käyntini laskureissaan, koska klikkaan heidän sivuilleen tämän inspiksen kautta. Vanhat konkarit eivät välttämättä käyntiäni näe, koska olen nähnyt heidän kuvansa jo readerin kautta enkä vaivaudu inspiksen kautta heidän blogeihinsa uudelleen kurkkaamaan.

Torstain jälkeen osallistuneet uudet innokkaat menevät minulta kyllä ohi, sillä näitä osallistumisblogeja on joka lähtöön ja muille päiville on ihan omat selattavansa. Mutta lukijan kautta näen myös torstain jälkeen osallistuneiden otokset, ne vakiot siis. Eli sitkeys palkitaan tässäkin ja lopulta päätyy listoille ja näkyviin. :-)

Inkivääri, sanoit näin "Minä en ainakaan kaipaa kilpailua enkä kritiikkiä kuvista, hyviä vinkkejä sen sijaan otan mielelläni vastaan vaikka nyt rajauksista tai säädöistä."
Kilpailu ei oikein sovikkaan valokuvaamiseen, mutta kritiikki kyllä.
Sanoit ettet kaipaa kritiikkiä, mutta hyviä neuvoja jne. Kritiikki on mielestäni juuri sitä...hyviä neuvoja! On vain ikävää, että monet ottavat kritiikin negatiivisena asiana, morkkaamisena. Itse olen kova ottamaan kantaa kuviin, mutta vältän pahoittamasta kenenkään mieltä ja neuvomaan parhaani mukaan. Harrastelijahan olen itsekkin ja oppia sekä neuvoja otan vastaan jos niitä annetaan.

Kiitos siitä, että sinäkin olet aika ajoin blogillani pistäytynyt.

Jopas onkin keskustelu herännyt. Mielenkiintoista!

Ensinnäkin osalistuminen on vapaaehtoista. Kenenkään ei ole pakko osallistua torstain haasteisiin. Ja minä ainakin luen myös ne runot siitä aina kun vaan huomaan kuvien yhteydestä.;)

Kaikkien kuvia ei tarvitse käydä katsomassa. Sekin on vapaata. Hyvähän olisi jos tsekkaisimme toistemme kuvat mutta aika on rajallinen luonnon vara. Itse en kartakaikkiaan ennätä aina käydä katsomassa kaikkien kuvia. Tästähän johtuu tietenkin myös tuo "ensimmäisten" kuvien suosio.

Ja kaikki kuvat ei vaan herätä kommentointi intoa. "Kritiikkiä" on ikävä antaa mutta kehuja on kyllä kiva saada. Näinhän se meillä on kaikilla. Vaikkakin kritiikistä oppisimme enemmän.Itsekin kommentoin vain niitä kuvia joista mie pijän. Jotka jollaintasolla herättävät ajatusta ja ovat myös kuvina mielenkiintoisia.

Selityksiä kuvilleen saa jokainen antaa jos haluaa. Ei se haittaa. Tietenkin olisi kiva jos kuva toimisi itsekseenkin niin että kaikki ymmärtäisivät sen jo kuvasta. Itsekin välillä selittelen,. Välillä laitan muuten vain tekstiä joka ymmäretään selitykseksi. Pyrin kuitenkin jättämään selitykset pois.

Alkuperäinen ajatushan oli minun ymmärtääkseni se, että kuva otettaisiin vasta haasteen ilmestyttyä. Elikkä todellakin inspiroituisimme aiheesta mutta taas tuo ajan kanssa pelaaminen tulee väliin. Ja on niin helppo kadota arkisojen kätköihin tsekkaamaan josko vanhoista kuvista löytyisi sopivaa. Pyrin kyllä tässäkin ensin inspiroitumaan ottamaan kuva juuri haastetta varten. Aina vain tuo inspis ja aika ei riitä.

Kaikkihan me voisimme tietenkin ajatella kumpi on tarkeämpi. Ajatus vai kuvauksellisuus vai joku muu. Ehkäpä se noiden yhteispeli. Mutta tuosta täytyy kirjoittaa enemmän vaikka omalla blogilla joskus.

Ja vielä. Laikki ja hauskanpitohan tässäkin on tärkeintä. Ei oteta tätä liian tosissaan. Tämä ei ole kilpailu. Pidetään siis hauskaa kuvaamisen ja runoilun sun muun kanssa.

Ja suurkiitos teille Moderaattorit. Teette valtavan suurta työtä. Olen usein miettinyt mistä te saatte tuota aikaa? Kuinka te ehditte.
Teille isokäsi suoraan sydämestäni! KIITOS!!!! Ei teidän tartte käydä tekemässä poliisityötä meidän haasteisiin vastaajien blogeissa. Jokainen vastaa itsestään ja tekemisistään.

Ps. Tää kommentointi loota voisi olla hiukkapätkä isompi. ;))

Mielestäni Valokuvatorstai on ihan mukava juttu. Koska sitä pyöritetään vapaaehtoisperiaatteella, ei ole mielekästä pahemmin arvostella. Itse olen erittäin tyytyväinen, joten kiitos vetäjille!

"Valokuvatorstaista ovat hyvät kuvaajat pikkuhiljaa kaikonneet "
"En ainakaan pelottelisi hyviä kuvaajia pois."
"...että hyviä kuvaajia oli alkuaikoina enemmän"

Gulpp, enpä taida uskaltaa enää osallistua kun en ole alusta lähtien ollut mukana enkä ole edes hyvä.

Ihan höpöhöpöä moittia, että hyvät kuvaajat olisivat kadonneet valokuvatorstaista. Osallistujia tulee ja menee ja "hyvä kuvaaja" on subjektiivinen kokemus.

Jotkut enemmän kuvausta harrastaneet tietenkin voivat masentua, kun joku toinen kauemmin kuvausta harrastanut blogitoveri lopettaa osallistumisen. Se nyt ei kuitenkaan tarkoita sitä, että taso kokonaisuudessaan on laskenut.

Olen muuten aina ennen ajatellut, että valokuvatorstain aihe on nimenomaan tulkita kuvalla haastetta. Mitään teknisiä tavoiteitta ei ole kuville asetettu, koska on toivottu että nekin joilla ei ehkä ole kovin hyvää kameraa tai kuvaavat muuten vain satunnaisesti, rohkenisivat osallistua (olenko ymmärtänyt oikein?).

Itse en koskaan valokuvatorstain kuvien kohdalla puutu kuvien tasoon, koska minusta se INSPIS (kuten jo osoitekin kertoo) on tärkein ja mitä ajatuksia siitä syntyy. Kuten todettu, tämä ei ole kilpailu.

Itse en siis jatkossakaan aio jaella omia käsityksiäni kuvien teknisestä laadusta näissä haastekuvissa, koska minusta se ei ole tässä se pointti. Muut tehkööt, miten parhaaksi katsovat.

Kerta kiellon päälle vielä, siis selvennykseksi: itse kommentoin mielelläni enemmän kuvien tuomia tunnelmia ja keskustelen aiheen tiimoilta syntyneistä assosiaatioista kuin sitä onko valkatasapaino tehty ja onko se terävyysalue nyt paras mahdollinen ja plaa plaa.

Elämän laaja kirjo tulee yleensä hyvin esille Valokuvatorstain kuvissa, jopa yllättävissäkin yhteyksissä. Tuolla ylempänä joku harrasti vapaata assosiointia ja yhdisti tämänkertaisen haastekuvan ja viimeviikkoisen suru-uutisen, vaikka haastekuvalla ja uutisella ei ole oikeasti mitään tekemistä toistensa kanssa.

Tästä assoisiaatiostahan voisi äitinä ja harrastelijavalokuvaajana kehitellä upean kunnianosoituksen ikävän tapauksen johdosta.

Tervetuloa mukaan, Nimetön kameran kanssa sählääjä, tietenkin voit osallistua Valokuvatorstaihin. Osallistujia tulee ja osallistujia menee, aivan kuin muuallakin blogimaailmassa.

Valpuri, tietenkin sattuu teknisiä kömmähdyksiä. Ja tietenkin kysyin blogin ylläpitäjältä, miksi kommenttiani ei ole näkynyt. En kuitenkaan saanut vastausta kysymykseeni.

Ehkä voisin purnata yhdestä asiasta: Valokuvatorstaiblogin ulkonäkö on hieman hankala: kommentit on puristettu kapealle alalle ja niitä on vaikea lukea.

Katsokaakapa numeroa 39: Mezzovoce (http://kuvitus.wordpress.com/2009/02/05/valokuvatorstain-118-haaste/).

Siinä on esimerkki hyvästä valokuvasta, joka jatkaa haasteen kuvaa ja puhuu itsenään. Se ei tarvitse rinnalleen yhtään mitään. Se on vain yksinkertaisesti hyvä. Minusta on ilo katsella tuollaista kuvaa, jossa on sekä oivallus että kuvauksellisuus, rajaus ja värit kohdallaan. Se on yksinkertaisesti kaunis. Valokuvaushan on taidetta siinä kuin runous ja taiteen tehtävähän on tuottaa iloa ja nautintoa.

Tämän kuvan pitäisi viimeistään kertoa, mitä ajan takaa. Ja se ei ole valkotasapaino tai terävyysalue. Hyvä kuva tuottaa iloa. Niin yksinkertaista.

Onpa täällä tänään virinnyt keskustelua! Hyvä niin - tunnustan, etten ole tänään ennättänyt Valokuvatorstain sivulle ennen kuin nyt.

En käy katsomassa kaikkia valokuvatorstain kuvia. Ei ole ollut tarkoituksemmekaan, että kaikki katsoisivat/valvoisivat kaikkea koko ajan. Toki jokaisen linkin tarkistaminen olisi teknisesti mahdollista - eihän linkkien auki klikkaaminen kovin monta sekuntia vie, jos sivusto on toiminnassa. Minä moderaattorina en vain pidä moista sarjatyötä itselleni mielekkäänä. En odota sitä muiltakaan - en muilta moderaattoreilta enkä osallistujilta. Kaikki kuvat katsomalla saa täysin kattavan kuvan siitä, millaisia tulkintoja ja mielikuvia haaste on herättänyt.

Luotan siihen, että jos jokin kuva selkeästi rikkoo valokuvatorstain periaatteita, niin joku sivuilla kävijä (minä itse, joku muu meistä moderaattoreista, haasteeseen osallistuja tai katselija), havaitsee kuvan ja ilmoittaa siitä kommentilla tai sähköpostilla. Isolta osalta koko valokuvatorstain perustuu yhteiseen luottamukseen - emme voi näin netitse esim. pitävästi tarkistaa, ovatko haasteeseen osallistuvat kuvat tosiaan bloginpitäjän itsensä ottamia ja onko kuvissa näkyviltä ihmisiltä kysytty lupa.

Meillä muuten on ylläpidossa paikka vapaana: jos siis joku tuntee kutsumusta inspisblogien kanssa toimimiseen ja osan (tai kaikkienkin) osallistuvien linkkien tarkasteluun, niin tervetuloa remmiin! Yhteystiedot löytyvät tuolta ylhäältä linkin takaa.

Minä tykkään valokuvatorstaista just sellaisena, kun se on. Kiitos sen ylläpitäjille!
Osallistuminen ja kommentointi täysin vapaaehtoista. Jos ei tykkää, niin ei osallistu, niin helppoa se on.
Hyvin uteliaana katselen varmasti liki kaikki kuvat, mielelläni myös jotain kommentoin, mitä kuvasta tulee äkkiseltään mieleen.
Tykkään myös, että aiheet ovat laidasta laitaan, tekstin pätkiä, kuvia, mitä milloinkin.

Itse iloitsen näistä torstaihaasteista siitä huolimatta, että viime aikoina en ole aina päässyt tostaiaamuna postaamaan. Kommentoinnin aloitankin usein sitten sieltä viimeksitulleista...
Kun pidin verkkolehtiblogiani vielä työkseni, otin haasteet oman aihealueeni kannalta haasteina. Vaikeuskerroin teki hommasta hasukaa.
Aina olen pyrkinyt ymmärtämään, miten muiden ihmisten ajatukset kulkevat, sillä olen huomannut moni ajattelee eri tavalla kuin itse ajattelen.
Hyväntuulinen ja hyväntahtoinen kanssakäyminen on ollut mielestäni keskeistä Valokuvatorstain aiheen äärellä. Kiva jos inspispostauksessa on hyvä kuva, tai oivaltava kuva - ja aina parempi, jos on hyvä, ja samalla oivaltava kuva.

Kauneus on katsojan silmässä. Muistan lukeneeni jostakin, että tarkoituksena olisi haastaa kaikentasoiset kuvaajat mukaan haasteeseen. Joikainen kuvansa esittänyt varmaankin kokee sen omanlaisekseen vastaukseksi haasteeseen. Mikä minä olen sanomaan, että ei , omani on juuri oikea vastaus , mutta sinun ei ole lähelläkään sitä... Itse olen aika uusi tulokas valokuvatorstaissa ja kuvauksesta en juurikaan (vielä) ymmärrä hölkäsen pöläystä, mutta koko ajan opin lisää ja yksi suuri innoittaja on ollut juuri valokuvatorstai , kiitos siitä:) Annetaan vain kaikkien kukkien kukkia , meidän vaatimattomienkin:D
Jokainen aikoinaan on ollut noviisi omassa erityisosaamisessaankin.
Pidän kovasti valokuvatorstaista ja pyrin oman aikani puitteissa kommentoimaan/katsomaan mahdollisimman monta kuvaa , itse vastailen haasteisiin aina varmaankin aika alkupäässä, johtuen tavastani valvoa öisin ja silloinhan sitä tekemistä kaipaa.

Paljon on keskustelua herättänyt tämä mukava ja inspiroiva kuva/runotorstai.Kiitokset ylläpitäjille, aiheet olleet monipuolisia ja innostavia. Osallistuminen jää usein myöhäiseen ja kommentointikin on vähäistä,itselle ja itsellänikin, mutta katselen kyllä uusia kuvia monena päivänä niiden tullessa esille. Jokainen kait rakentaa kuvansa ja tekstinsä "oman luonteensa" mukaan, joitakin sekin asia voi ärsyttää, mutta ei se haittaa kunhan ei loukkaa muita. Lukeminen ja katsominen on oma valinta. Ikävää, että tulee tällaisia vaikutteita näin hienosta asiasta kuin nämä torstaiblogit. celia kertoi poismoderoidusta kommentoinnista, minulle ainakin kävi niin vahingossa pari viikkoa sitten, enkä osannut ainakaan saada sitä takaisin, kyselin neuvoakin netistä. Vuodatuksen Tuomas olisi kait sen osannut saada takaisin, mutta silloin Vuodatus reistailija sillä oli kiireitä tärkeimpien asioiden kanssa.En ole vielä sinut tietokoneen kanssa, joten painoin enteriä väärässä kohdin, mikä harmitti.
Kuvien kommentointi ei ole minulle pääasia, vaan niiden katsominen ja toisenlaisen näkökulman havainnointi kuvanottajan näkökulmasta katsottuna on aina mielenkiintoista.Joskus aikakin on kortilla ym. Toivon, että kaikille löytyy aiheista jotakin, joka inspiroi, eihän aina tarvi osallistua vaan osallistumisen takia vaan kun on se inspis ja silloin kun kolahtaa, antaa mennä täysillä.Hyvää ystävänpäivää kaikille blogilaisille, ylläpidolle ja kiitokset tiimille tästä kivasta torstaista, joka on viikon parhaimmpia juttuja.

"mutta arkistostakin kaivetuilla aarteilla saa osallistua" - piti ihan lukea sääntöjä uudelleen. Arkiston aarteet kun usein inspiroivat niin, ettei muuta osaa ajatella...

Valokuvahaasteita on netissä pilvin pimein, onkohan joku, joka tarjoaa omasta mielestään taitaville kuvaajille omanlaisensa paikan, ehkä kilpailun - mielelläni käyn niitä katsomassa.

Valokuvatorstaissa on kyllä ollut mielestäni ihan mahdottoman hyviä kuvia ja ideoita immeisillä enkä ole osannut parempaa kaivatkaan.

Hyvä kuva lienee myös makuasia ja kuva, joka puhuttelee yhtä ei ehkä herätä toisessa vastakaikua. On kai myös absoluuttisesti hyviä kuvia, mutta tämän haasteen tarkoitus on "innostaa osallistujia ottamaan uusia kuvia", laadusta ei puhuta. Ainakin itselläni kuitenkin haasteet ovat lisänneet kunnianhimoani myös kuvien laadun suhteen.

Kuvaamiseen haaste myös innostaa, ottamaan uuden kuvan tätä haastetta varten tai kuvaamaan jotain jossain ihan siksi, että tuntuu siltä, että juuri tätä voidaan joskus tarvita Valokuvatorstaissa.

Paljon melua tyhjästä! Kävijälaskurit julistettakoon pannaan,kuten myös kommentointiloodat ym. kuvailua haittaavat jutut! Jyvät erottuvat taas akanoista näissäkin kommenteissa ja vielä ilman kuviakin. :)

Valokuvatorstain ylläpidolle terveisten myötä kiitokset suuriarvoisesta työstä,jota olette tehneet suomalaisen blogikulttuurin ja valokuvausharrastuksen eteen.

Terveisin Penalandian väki!

Minä olen kiitollinen siitä, että joku jaksaa pitää yllä tällaista sivustoa ja keksiä joka viikkoa aiheita.

Olen laiska kommentoimaan, mutta jokaisen kuvan käyn katsomassa viikon haasteaikana. Jos ehdin, yritän ainakin vastata sivulleni tuleviin kommentteihin. Aina en ehdi. Ja harrastus on harrastus - ei pakkopullaa.

En pidä ajatuksesta, että olisin velvollinen kommentoimaan jokaisen kommentaattorin kuvia. Välilä toisten kuvat ovat vähän avuttomia - (aina kissa tai koira oli haaste mikä tahansa) siinä joukossa menee hyvätkin kuvat kommentoimatta.

On mielikuvituksen puutetta, jos ei keksi tekstinpätkästä tai sanasta jotain kuvallista vastinetta. Mielestäni inspiskuvasta tai tekstinpätkästä on saatu monenlaisia kuvia aikaiseksi ja on hauska nähdä kuinka osallistujien mielikuvitus lentää.

Välillä harmittelee, kun itsellä olisi ollut juuri vastaava kuva mutta ei hoksaa laittaa sitä nettiin.

Jotkut kuvat ovat suorastaan ammattimaisia ja hienoja, ne ovat opettavaisia. Vinkkejä saa toisilta kuvaajilta kun ottaa yhteyttä, harrastus on yhteinen.

Jos ehdin listalle aamuyöllä se johtuu yksinkertaisesti siitä, että olen herännyt aamuyöllä enkä saa unta - vaikka töihin pitää lähteä aamulla. On hauskaa, kun on jokin haaste johon vastata - jotain tekemistä kun uni ei tule.

Tsemppiä moderaattoreille!!

Ettäs kehtaatte moisesta!
1) Ei tänne kukaan omistaan huonoja laita. 2) Kuvan ottaa camera, mutta inimisen käskystä, joten kuva on inimisen näkemys asiaan, tämä siis hyvistä ja huonoista kuvista.
3.) Joku sanoikin yllä, että tähän osallistuu jokainen omasta toimestaan yhteisten sääntöjen puitteissa. Sillä siisti.
4.) Toinen kommentoi, toinen ei. Mitä sitten?

5.) Toinen tekee heti, toinen viikon päästä.
Siksihän on viikko aikaa annettu.

6.) Obladii obladaa!

Haloo Oh-show-tah Hoi-ne-ne,i love Molly!

Desmond has a barrow in the market place
Molly is the singer in a band
Desmond says to Molly-girl I like your face
And Molly says this as she takes him by the hand.
Obladi oblada life goes on bra
Lala how the life goes on
Obladi Oblada life goes on bra
Lala how the life goes on.

Desmond takes a trolly to the jewellers store
Buys a twenty carat golden ring
Takes it back to Molly waiting at the door
And as he gives it to her she begins to sing.

In a couple of years they have built
A home sweet home
With a couple of kids running in the yard
Of Desmond and Molly Jones.

Happy ever after in the market place
Molly lets the children lend a hand
Desmond stays at home and does his pretty face
And in the evening she's a singer with the band.

And if you want some fun-take Obladi Oblada.

Terveiset Laplandiin!

Ylläpidolle suuri kiitos, että Valokuvatorstai on ja että aiheet ovat monipuolisia.
Toisinaan kuvavastaus löytyy heti, toisinaan pitää miettiä. Aina en ehdi osallistua ja vain kerran olen pitänyt aihetta liian hankalana.
Tekstit kuvien yhteydessä eivät haittaa ollenkaan. Jos alku ei kiinnosta, en lue loppuun asti. Toisaalta monesti ensimmäisen kommenttien jälkeen luen ne kesken jääneetkin loppuun.
En kommentoi läheskään kaikkia katsomiani kuvia, osin sen vuoksi etten keksi juuri silloin niistä mitään sanomista tai joku muu on jo kertonut saman, mitä minullekin tuli mieleen. Joskus teen vain pikaisia katselukierroksia. Käyn katsomassa joitakin kuvia joka päivä, osan useampaan kertaan, osa jää joka viikko katsomatta.
Ollaan erilaisia ja monenlaiset näkemykset samaan aiheeseen ovat suuri rikkaus. Joku kuva ei kiinnosta ja se vilahtaa nopeasti pois, jotakin jään tutkimaan pitkäksikin toviksi.
Kiintoisaa jatkoa meille!!!

Mielenkiitoista :)Olen kattellut ja tykästynyt runo- ja valokuvatorstaijuttuihin. Aloitin juuri blogin missä aattelin rustailla inspiksen runoja ja kun kerta valkuvatorstaissa on sama aihe niin ávoilàâ...kuva runopohjaksi on kuin piste iin päällä. Olikohan pitkästi sanottu, että saa olla sama aihe mun puolesta. Valokuvassa on vaan niin paljo osallistujia, että on ihan mahotonta keretä kommentteja kaikille heittää...sanallisesti. Olishan se kiva, jos olis semmoinen nappiloota mihin sen "kivat" jutun vois heittää ruksaamalla jollai 1-5 koulusanalla, jos ny joku sillai haluu juttujansa arvosteltavan. Opastus moiseen olis ihan kiva. Kiitos ja tsemppiä inspiksen ylläpitäjille, jatkakaa vain samalla mallilla :)